Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Syövän tukihoito - ja ajatuksia siitä mitä itse voin tehdä oman paremiseni eteen

Elinikäennusteet eivät vie meitä minnekään. Ainakaan ei parempaan. Fokus paranemiseen. Fokus elämään. Niihin asioihin miksi haluat elää. Tärkeimpiin arvoihin. Elätkö arvojesi mukaista elämää? Vai elätkö arvomaailmaasi vastaan. Uskalla tehdä muutos.

Sähköpostini on tukossa teidän ihanien ihmisten meileistä ja avun pyydöistä. Syöpää sairastavat haluavat tietää miten voivat itse tukea ja auttaa kehon omaa immuunipuolustusjärjestelmää toimimaan optimaalisesti ja miten tukea kehoa sen omassa paranemisprosessissa. Näitä viestejä tulee nyt niin paljon että kirjoitan tähän nyt minun mielestäni tärkeimpiä asiota.

Painotan kuitenkin sitä että en ole lääkäri, enkä ravitsemusterapeutti. Kerron vaan niistä asioista mitkä ovat auttaneet minua, sekä myös henkisestä puolesta, mitä ei voi liikaa korostaa.

Me luemme koko ajan lehdistä kuinka syöpäsairas taistelee syöpää vastaan. Kumpi voittaa, syöpä vai ihminen. Haluamme nujertaa syövän, tappaa sen. Itse ajattelen että silloihan me ikäänkuin taistelisimme itseämme vastaan. Tiedän, että varmasti monikaan ei ole kanssani ehkä samaa mieltä, mutta minun mielestä meidän ei kannata taistella. Se ei tarkoita luovuttamista. Päinvastoin. Se on oman vastuun ottamista. Se mitä meidän taistelun sijaan  pitäisi tehdä olisi ymmärtää, oppia, rakastaa ja antaa kaikki mahdollinen hyvä syövälle/kasvaimelle.

Tärkein kysymys mitä itseltäni kysyin oli: "Mitä kehoni tarvitsee parantuakseen?". Meillä jokaisella on oma parenemispolkumme. Itse ajattelen paranemisen isona prosessina, matkana. Se on kuin "healing circle".

* Focus paranemiseen - ei sairauteen

Tein itse voimalauseita joita hoin itselleni metsälenkeillä. "Päivä päivältä voin paremmin ja paremmin, päivä päivältä voin paremmin ja paremmin...". Fokus siihen mitä mä haluan, ei siihen mitä mä en halua!

* Heimo

Minä saan valita. Minun heimoon kuuluu ihmisiä ketkä uskoivat ja uskovat siihen että minä paranen. Heimoon kuuluu ihmisiä jotka jaksavat ajatella positiivisesti. He haluavat vilpittömästi auttaa. Heimoon kuuluu tärkeät ystävät, perhe, lääketieteen ihmisiä, täydentävien hoitojen tekijöitä, "terveyshörhöjä" ym.

Keitä ihmisiä kuuluu sinun heimoon?

* Kehon voima

Suurimpia oivalluksia paranemismatkallani on ollut se että KEHO HALUAA PARANTUA. Se tekee kaikkensa koko ajan että voisi hyvin. Keho on minun puolella. Aina. Se haluaa minulle vain hyvää. Kuinka tärkeää meillä on kuunnella kehon viestejä, kehon kuiskauksia.

* Luonnon voima

Food is your medicine. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää luonnon voima. Luonnon yrtit jotka ovat täynnä ravintoaineita. Täynnä pranaa. Elämän energiaa. Syvähengitykset ja hengitysharjoitukset (pranayama) parantavat. Ne pa-ran-ta-vat! Juuri olin Intiassa kuuntelemassa lääkäreiden, professorien tutkimuksista miten hengitysharjoitukset, jooga, meditaatio auttavat huomattavasti parenemisprosessissa. Ja sitä on tutkittu!

* Ruokavalio

Ruokavaliolla on merkitystä syövän hoidossa (ja kaikissa sairauksissa). Sitä(kin) on tutkittu! Mehusta luonnonyrttejä (voikukkaa, nokkosta, maitohorsmaa, saksankirveliä, kurkumaa, inkivääriä, lehtikaalia, vehnänorasta). Syö vähähiilihydraattista ravitsevaa ruokaa. Mahdollisimman puhdasta, ei prosessoitua. Mielummin kasvisruokaa. Käytä hyviä rasvoja (oliiviöljy, avokado-öljy, luomuvoi, ghee, kookosöljy). Älä käytä rasvattomia tuotteita tai light-tuotteita. Älä laske kaloreita. Vältä valkoista sokeria. Sokeri ruokkii syöpäsoluja. Jos mahdollista käytä luomua ja lähiruokaa. Juo paljon vettä ja yrittiteetä.

* Mielen voima

Suurin voima mitä maailmassa on! Olen aina sanonut että suurimmatkaan tiedemiehet eivät vielä tiedä miten suuri vaikutus mielellä on paranemiseen. Käytä siis mieltä oikein. Laita fokus hyvään.

* Toivon merkitys paranemiselle

Elinikäennusteet eivät vie meitä minnekään. Ainakaan ei parempaan. Fokus paranemiseen. Fokus elämään. Niihin asioihin miksi haluat elää. Tärkeimpiin arvoihin. Elätkö arvojesi mukaista elämää? Vai elätkö arvomaailmaasi vastaan. Uskalla tehdä muutos.

Hoida stressiä. Tasapainota kehoa. Pelko on pahinta myrkkyä kehollesi. Ota täydentäviä hoitoja. Opiskele paranemista. Ota apua vastaan. Nyt on sinun vuorosi ottaa vastaan. Ihmiset todella haluavat auttaa.

Kuuntele omaa intuitiotasi. Mikä resonoi juuri sinulle? Mitä sinun paraneminen tarvitsee?

Kiitä kirurgiasi ja syöpälääkäreitäsi. He haluavat sinulle hyvää. Heiltä saat maailman parhaan lääketieteellisen hoidon. Tue lääketieteen hoitoja ravitsevalla ruualla, luonnonyrteillä, vitamiineilla, hivenaineilla, täydentävillä hoidoilla, eteerisillä öljyillä, ayurvedisillä öljyillä.

Itselleni tärkeimmät: D-vitamiini, foolihappo, probiootit, seleeni, karnosiini, berberiini, fosfolipidit, chlorella, spiruliina, vehnäoras, kurkumiini, B-vitamiini sekä ayurvediset yrtit.

Muista noitajuomat! Niitä löytyy kirjassani:  Uskalla parantua (Viisas Elämä, 2018)

Suuresti suosittelen Lissa Rankinin kirjoja: Terveeksi mielen voimalla & Kutsumuksen anatomia

Kannattaa myös tutustua ayurvedaan eli perinteiseen intialaiseen lääketieteeseen.

Itselleni todella tärkeitä ovat eteeristet öljyt. Käytän niitä päivittäin terveyttä tukemaan ja tasapainottamaan. Tärkeimmät öljyt itselle ovat: Sacred Frankinsense, Frankinsense, Myrr, Clove, Pine, Sandalwood. Suomessa emme saa puhua että eteeriset öljyt parantaa. Siksi sanon että ne tukevat kehoa löytämään tasapainoa. Syöpää ja eteerisiä öljyjä on kuitenkin tutkittu paljon.

Alla muutamia tutkimuksia niistä:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27346540

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29970196

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29115548

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27650786

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25006348

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24908637

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23237355

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22619540

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22415137

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19296830

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14664746

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11237186

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22171782

http://bpb.pharm.or.jp/bpb/200603/b03_0460.pdf

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18803246

 

Tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä paraneminen on. Se on kehon prosessi. On todella tärkeää ottaa oma vastuu omasta paranemisesta. Yhdistää niitä asioita mitkä resonoi juuri sinua. Ei joko-tai vaan sekä-että. Yhdistä lääketieteen hoitoihin terveellinen ruokavalio. Ota täydentäviä keho-mieli-hoitoja. Käytä luonnon parantavia yrttejä. Hoida stressiä joogalla, hengitysharjoituksilla, meditaatiolla, tai millä vaan mikä tuntuu sinusta hyvälle. Uskalla tehdä muutos jos tiedät että sellainen olisi välttämätöntä.

Pyydä apua. Saat sitä.

Muista toivon merkitys paranemiselle ♥ I can do it - you can do it too! ♥

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Syöpädiagnoosi – aloita tästä

Elinikäennusteet eivät vie meitä minnekään. Ainakaan ei parempaan. Fokus paranemiseen. Fokus elämään. Niihin asioihin miksi haluat elää. Tärkeimpiin arvoihin. Elätkö arvojesi mukaista elämää? Vai elätkö arvomaailmaasi vastaan. Uskalla tehdä muutos.

Alla on infoa siitä mitä itse olen tehnyt ja mitä teen edelleen. Haluan kuitenkin korostaa, että en ole lääkäri, enkä ravitsemusterapeutti. Nämä ovat minun henkilökohtaisia valintoja, omia tutkimuksia vuosien varrelta. Olen kuitenkin paljon perehtynyt syövän hoitoon myös muissa maissa ja ikäänkuin yhdistellyt eri asioita jotka ovat tuntuneet itsestäni oikeilta valinnoilta. Jokainen ottaa itse vastuun omasta elämästään ja omista valinnoistaan. Siksi kehotankin kuuntelemaan omaa intuitiotasi valintojen suhteen.

Oma tarinani lyhykäisyydessään alkoi oudoilla oireilla vuonna 2011. Ensimmäinen oire oli "jalan pyörtyminen" juontokeikalla Kodin Ykkösessä Helsingissä. Kaaduin lattialle ja mulla oli vahva tunne että "joku" seisoo mun vieressä vaikka siinä ei ollut ketään. Oireet jatkuivat oudoilla oireilla puolenvuoden ajan. En esimerkiksi saanut lasista kiinni yrittäessäni ottaa juomalasia käteeni, vaan käsi menikin lasin ohi. Moottoritiellä tuli kerran täydellinen blackout ja en osannutkaan ajaa autoa enää. En tiennyt mikä on jarru ja mikä on kaasu. Tämän episodin jälkeen varasin ajan neurologille jolta sain migreeni-diagnoosin ja siihen estolääkityksen. Intuitioni kertoi, että kyse ei todellakaan ole migreenistä joten en koskaan mitään lääkitystä siihen hakenut. Oireet toki jatkuivat. Menin uudestaan neurologille Ystävänpäivänä 2012 jolloin otettiin pään magneettikuvat ja diagnoosi: pahalaatuinen aivokasvain. Tästä oma tarinani siis alkoi. Melkoinen "ystävänpäivälahja". Noh... loppupeleissä tästä 5 senttimetrisestä tyypistä tuli mun ystävä jonka kanssa mulla on hyvät välit. Hän ei ole mikään kauhea otus jota vastaan taistelen vaan olen elänyt hänen kanssa tosi hyvissä väleissä. Ajattelen ennemminkin että "hän" on tullut tänne opettamaan mua. Ja niin hän on tehnyt.

Aivokasvain leikattiin samaisen vuoden eli 2012 huhtikuussa. Leikkaus meni hyvin. Leikkauksen jälkeen alkoi sädehoito kuuden viikon ajan päivittäin. Sädehoitojen jälkeen sain kaksi isoa epilepsiakohtausta jolloin itse epäilin kasvaimen uusineen. Pääsin kuvauksiin kuitenkin vasta kun mun oikeanpuoleinen jalkani ja käteni menivät huonoon kuntoon ja en pystynyt enää normaalisti kävelemään enkä kirjoittamaan koneella oikealla kädellä. Kasvain oli vasemmalla puolella etuaivolohkossa ja painoi siten oikean puolen liikunta-ja tukielimiä. Ja kasvain oli siis uusinut. Samaan paikkaan ja saman kokoisena. Pääsin uuteen leikkaukseen syyskuussa (2012).

Tästä alkoi mun UUSI ELÄMÄ! Se mikä oli nyt pakollista oli MUUTOS! Muutos kaikessa: ruokavaliossa, ajattelussa, valinnoissa... kaikessa! Nyt ensimmäistä kertaa otin ITSE VASTUUN OMASTA PARENEMISESTA. En halunnut enää olla uhri (auttakaa ja hoitakaa TE mut...) vaan aloitin opiskelemaan paranemista ja tutkimaan miten on mahdollista parantua. Jos kukaan ei ole tästä parantunut - jonkun täytyy! Fokus paranemiseen - ei sairauteen.

Toisen leikkauksen jälkeen alkoi sytostaattikuuri. ”Sitä nyt jatketaan… (viittoo kädellään…= hamaan tappiin asti). Kävin samaan aikaan myös Antioksidanttiklinikalla Kaarlo Jaakkolan vastaanotolla koska halusin tietää kehoni puutostilat. Puutosten mukaan aloin syömään vitamiineja ja antioksidantteja puhtaan ravinnon tukena, että kehoni kestää rankat sytostaattikuurit. Huom! Espen eli European Society for Clinical Nutrition and Metabolism jo tänä päivänä suosittelee syöpää sairastavan laittamaan puutostilat kuntoon.

Vuoden jälkeen ilmoitin lääkärilleni että nyt riittää. Sytostaatit ovat varmasti tehneet sen mitä voivat minulle antaa - nyt keho saa itse tehdä loput. Intuitioni sanoi että kehon täytyy pysyä vahvana koska sytostaatit kuitenkin lamaannuttavat kehon toimintaa niin radikaalisti että on pakko antaa keholle mahdollisimman paljon rakennusaineita ja kaikkea hyvää.

Tärkeimpinä pidin näitä:

Hyvät omegat (esim Udos oil / Bioglandin), D-vitamiini, Green+ -jääpalat (vehnäoras, ohraoras, spirulina, chlorella ja vihreä tee (Biomed), Neurolipidiuute-jääpalat (Biomed), foolihappo, seleeni, alfalipoiinihappo, maitohappobakteerit (esim. vahva Acidophilus forte / Biomed), Q-10, magnesium, C-vitamiini, B-vitamiini.

Jokaiseen aamuun kuuluu mun "noitajuomat":

1) Iso lasi sitruunavettä missä mukana raastettua kurkumaa

2) Pakuria jossain muodossa (tee tai uute)

3) Green+ jääpaloja 2 kpl + neurolipidijääpala

 4) vihreää teetä Manuka hunajan kanssa (Esim Sencha tee)

5) Mehusta selleriä ja esim sitruunaa/omenaa tms.

Ei tietenkään tarvitse tehdä näitä kaikkia joka aamu. Itsellä silloin kuin oli akuuttitilanne niin tein nämä kaikki päivässä, mutta sitten voi myöhemmin ottaa rennommin.

HYVÄÄ SUOLAA!

Suola vaihtui Himalajan ruususuolaan (siihen sekoitan merisuolaa jossa on jodia)

HYVÄT RASVAT!

Pidän erittäin tärkeänä hyviä rasvoja: oliiviöljyä, luomuvoita, avocadoöljyä, kalaöljyä, hamppuöljyä, kookosöljyä ja esim pellavansiemenöljyä. Hyviä rasvoja saa myös pähkinöistä, avocadosta.

SOKERI POIS!

Ehkä tärkeimpänä asiana oli poistaa sokeri ruokavaliosta. Sokeri ruokkii syöpäsoluja - joten en halua antaa sille sitä. Ruokavalion on hyvä olla niin puhdasta kuin mahdollista. Vältän lisäaineita, väriaineita, keinotekoisia makeutusaineita ja ylipäänsä E-koodeja. Luen tuoteselosteet tarkasti. Puhtaus ja luonnollisuus ovat kaiken A ja O. Kaikki teollisesti tuotettu ei ole hyvää. Hiilarit minimiin. Mahdollisimman vähän pastaa, perunaa, leipää yms. Maitotuotteet minimiin tai kokonaan pois. Kaupan maito (varsinkin se rasvaton) on niin teollisesti prosessoitu (pastöroitu ja homogenoitu) että mitään terveellistä ei ole siinä enää jäljellä. Itse käytän maitoa vain kahvissa (luomu-täysmaito). (Ja kyllä - juon kahvia :))

VIHERSMOOTHIET JA MEHUSTAMINEN!

Ehkä tärkeimpänä juttuna kaikista pidän sekä vihersmoothieita ja mehustusta. Blogissa löytyy ohjeita ja vinkkejä mitä kaikkea niihin voi laittaa (kaikkea!!! hyvää!!). Kehon emäksisyys on äärimmäisen tärkeää. Itse mehustan tai teen smoothieita joka päivä! Muista ennenkaikkea kurkuma ja inkivääri.

RUOKA!

Itse en syö lihaa (kalaa kylläkin). En kuitenkaan pidä yhtään pahana jos ruokavalioosi kuuluu liha. Kannattaa pitää liha kuitenkin laadukkaana ja ei ehkä ihan päivittäin.

Kiinalaiseen lääketieteeseen kannattaa tutustua. Oma kehotyyppini on "kylmä" (vata) joten mulle sopii parhaiten lämpöiset ruuat. En siis niinkään ole salaattien perään. Vihanneksia kyllä ja paljon mutta mielellään lämpöisenä.

Kannattaa suosia myös meidän kotimaamme omia superfoodeja: marjoja ja yrttejä. Kesällä ehdottomasti esim voikukanlehtiä, nokkosta ym. Niitä voi laittaa smoothieisiin tai mehustaa. Tärkeää!!! Parhaat vitamiinit mitä tarvitsemme löytyvät jalkojemme alta.

ETEERISET ÖLJYT JA YRTTIROHDOT!

Eteeriset öljyt kuuluvat mun jokaiseen päivään. Tärkeimpänä Sacred Frankincense öljy. (Itse käytän Young Living öljyjä). Googlettamalla saa paljon tietoa (Frankincense oil and cancer).

Minulla on jäänyt tapa ajatella että haluan että luonnon parantava voima ”kiertää kehossani” joka päivä. Luonnon yrtit. Siksi käytän esim Frantsilan yrttiuutteita kuten nokkosta ja siankärsämöä.

HENKINEN PUOLI!

Mielestäni kaikkein tärkein asia! Poista esteet paranemisen tieltä. Keho kerää elämämme aikana traumoja ja lukkoja (stagnaatioita). Ne ovat usein juuri sen paranemisen tiellä. Käytä avuksi erilaisia keho-mieli-hoitoja kuten vyöhyketerapiaa, rosen-terapiaa, kraniosakraalihoitoa ja akupuntiota. Paraneminen tarvitsee rentoutta ja tasapainoa. Hyvää oloa ja syvähengitystä.

Olemme todella onnekkaita täällä Suomessa että lääketieteen hoidot ovat maailman huipputasoa. Olen siis lääketieteen puolella. Olen niin kiitollinen kaikille minua hoitaneille lääkäreille, kirurgeille ja hoitajille. ♥ Lääketieteen tueksi olen kuitenkin tarvinnut paljon, paljon muutakin. Ja ravinto on yksi tärkeä asia täydentävien hoitojen ja henkisen puolen lisäksi. Kannattaa kuunnella omaa intuitiota ja tehdä niitä valintoja, jotka tuntuvat eniten oikeilta. On myös tärkeää uskoa omaan paranemiseen. Sinun täytyy oikeasti luottaa kehosi kykyyn parantua. Sinussa on se ihan sama voima kuin minussakin! Luota!

Tärkeää on että kukaan ei ole ketään vastaan vaan kaikki yhdessä potilaan parhaaksi.

Aina on toivoa! Positiivisesti kohti paranemista!

Love, Karita

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Luontainen immuniteetti ja sen hoito - mitä mä teen?

Mikään ei ole tärkeämpää kuin terveys. Varsinkin kun sen on joskus menettänyt niin sitä todella osaa arvostaa ja osaa laittaa sen sijalle 1.

Immuniteetti ei siis tule piikeistä eikä lääkkeistä eikä mistään ulkoapäin. Immuniteetti on sisäinen, luontainen. Se on sun oma.

Mun elämässä kaikkein tärkeintä on hoitaa omaa immuniteettia. Ei edes mitenkään erityisesti juuri nyt - vaan ihan aina! Mikään ei ole tärkeämpää kuin terveys. Varsinkin kun sen on joskus menettänyt niin sitä todella osaa arvostaa ja osaa laittaa sen sijalle YKSI.

Immuniteetti ei siis tule piikeistä eikä lääkkeistä eikä mistään ulkoapäin. Immuniteetti on sisäinen, luontainen. Se on sun oma.

Mä hoidan sitä monillakin tavoilla. Tärkeintä mulle on uni. Pidän huolta että nukun hyvin ja saan tarpeeks tunteja öihin. Rakastan hitaita aamuja ja siten en sovi yleensä mitään tapaamisia ennen 12sta. Eihän se aina oo mahdollista mutta jos on niin kunnioitan omaa luontaista rytmiäni.

Aamulla otan mun vitskut ja noitajuomat. Milloin mitäkin. Nyt otan esim Frantsilan siankärsämöä ja ruusujuurta ekana veteen sekoitettuna. Ihan tällainen "Caritas special:)" Sitten D-vitamiiniä, B comlex, Vita Aktive (missä B, E, E, sinkki, seleeni, kromi, jodi, molybdeeni, pii, mg), omega 3 ja Q10. Sitten jossain kohtaa ennen kun lähden liikenteeseen otan vegeproteiinijauhetta, eletrolyyttijauhetta & EAA:ta. Jos muistan otan EAA:ta myös esim treenien jälkeen (aminohappoja. Supertärkeä). Jossain kohtaa otan Vihreä helmi Chorella jauhetta ja sekoitan veteen tai neurolipidijääpalan+ green plus jääpaloja 2 (Biomed)

Omana ohjeena itselleni on että joko vihermehu tai vihersmoothie per päivä. Ellen tee niin ostan valmiin.

Iltaisin otan magnesiumia (parantaa unta, eikä vedä suonta)

Vaikka oonkin tällainen semi vege niin käytän esim luulientä. Ja nyt tilaan Biomedin maksakapseleita kun niitä kapseleina saa.Ja syön siis kalaa.

Mikään ei oo maksettu mainos koska en tee kenenkään kanssa kaupallista yhteistyötä:)

Käytän eteerisiä öljyjä sekä käyn täydentävissä hoidoissa. Mitä keho nyt tarviikaan. Välillä akupunktioo, välillä vyöhyketerapiaa, kraniosakraaliterapiaa... tai ihan perushierontaa.

Noin muuten treenaan sitä akroa ja lihaskuntoa kerran viikossa. Muu liikunta on joogaa. Se on mun pääjuttu ja mulle kaikkein tärkeintä. Välillä yiniä ja välillä hot flowta.

Käyn avannossa vähintään kerta viikkoon. 

Mun oma sääntö on että joka päivä pitää olla oma hyggehetki. Se voi olla ihan mitä vaan. Mitä kiireisempi päivä sitä tärkeämpänä pidän sitä hyggee.

Ja yks super immuniteetti buusteri on että en stressaa. Jos jää päivän vitskut ottamatta niin ei haittaa. Jos syön jotain ei niin terveellistä niin ei haittaa. Stressi on kaikkein pahinta myrkkyä mitä voin antaa keholleni.

Immuniteetin hoitoon kuuluu myös yhteisöllisyys. Näen ystäviä ja nauran niiden kanssa vedet silmissä... ympäröin itseni saman henkisillä, positiivisilla ihmisillä. Teen asioita joita rakastan. Karsin asioita joita en enää tarvitse. Mietin mihin käytän aikaani. Tai en käytä.

En katso uutisia. Laitan mielummin esim Minkkiset korviin tai kuuntelen äänikirjaa. Nyt viimeks Tommy Hellsten Virtahepo makuuhuoneessa kirjaa. Hellsteniä saan tavata myös työni puolesta. Hän osaa aina sanoa mulle oikeat sanat ja pitää mut linjassa. Näitä tyyppejä rakastan.

Seuraan instassa lähinnä seikkailijoita. Ihmisiä jotka tekee jotain erilailla... on valinnut ihan oman tavan elää. Eli siis kaiken maailman kiipeilijöitä, sukeltajia, luontoihmisiä, kilpikonnien rescue tyyppejä, purjehtijoita, norsujen ja sarvikuonojen pelastajia. Ystävältäni Taralta kuulin näistä jenkkien vaellusreittien tyypeistä esim Cheryl Strayed ja yks hyvä leffa on esim Wild, mikä perustuu Strayedin omiin kokemuksiin hänen vaellukseltaan Pacific Crest Trail -reitillä. Eli summasummarum. Seuraan itseäni inspiroivia ihmisiä.

Elän omannäköistäni elämää.

Omien arvojen mukaista elämää.

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Luontainen immuniteetti on kaikkein tärkeintä mitä sinulla on!

Yksi paranemisen perusedellytys on usko omaan paranemiseen. Sitä avittaisi se että lääkäri jollain tapaa yrittää luoda suhun uskoa. Jos näin ei ole, se usko paranemiseen pitää löytää itse. Se on vaikeampaa jos sulta on viety jo se toivo pois.

Juttelin äsken itävaltalaisen naisen kanssa joka oli juuri saanut aivokasvain diagnoosin, 28 vuotiaana. Sama kasvain kuin mulla. Lääkärit eivät antaneet toivoa. Elinikäennuste max 2 vuotta.

Mikä jumalaure siinä on että sitä toivoa ei anneta?!

Luotetaan vaan johonkin lukuihin, keskiarvoihin. Miten kukaan lääkäri voi sanoa että miten kenellekin käy? Miten voi? Miten kukaan ulkopuolinen voi sanoa kuinka vahva immuniteetti kenelläkin on, tai ei ole. Minkälainen ihmisen oma paranemisjärjestelmä on. Mikään ei tule ulkopuolelta. Ei sellaista ihmelääkettä olekaan joka parantaa syövän tai minkä vaan vakavan sairauden. Sen parantaa ihmisen oma immuunipuolustusjärjestelmä kun se saadaan toimimaan oikein. Ja kyllä - omaa immuniteettia voi vahvistaa.

Yksi paranemisen perusedellytys on usko omaan paranemiseen. Sitä avittaisi se että lääkäri jollain tapaa yrittää luoda suhun uskoa. Jos näin ei ole, se usko paranemiseen pitää löytää itse. Se on vaikeampaa jos sulta on viety jo se toivo pois.

Mä jouduin itse etsimään oman sisäisen uskon siihen että paraneminen on mahdollista vaikka mullekaan toivoa ei annettu. Yhtään. Piti vaan luottaa omaan kehoon ja sen kykyyn parantua. Päätin ignoorata elinikäennusteet ja en antanut yhtään tilaa sille kuinka "paha" mun gradus on. Laitoin kaiken mun energian paranemiseen. Opiskelin paranemista. Isoin asia oli se että ymmärsin että keho on mun puolella ja haluaa mulle vain hyvää.

Nyt mun oma sairaus tuntuu jo kaukaiselta. Siitä on kymmenen vuotta. KYMMENEN!! Uskomatonta! Vähän kun katselisi sitä kaikkea ulkopuolelta. Olinko toi oikeesti minä?! Meninkö mä läpi tän kaiken? Mistä maailmasta se mun voima tuli silloin kuin olin heikoimmillani?

Jos jotain niin oma sairaus opetti että paraneminen ja terveys on minussa itsessä. Mun sisällä. Jotenkin tätä kaikkea voi ajatella myös tässä ajassa. Ihan kun meillä olisi joku piikki joka tulee ja pelastaa. Ja mitä enemmän niitä otat niin sitä paremmin voit. Siis paskan marjat taas! Ihan sama kuin ajateltaisiin että mitä enemmän lääkkeitä syöt sitä terveempi olet. No eihän se niin ole.

Immuniteetti on tärkeintä mitä sulla on. Pidä siitä huolta. Syö terveellisesti, ota vitamiinit ja noitajuomat. Käy avannossa ja saunassa. Urheile ja liiku. Pidä itsestäsi huolta. Ota täydentäviä hoitoja aina kun voit. Avarra elämääsi niin että näet kaiken isossa kuvassa. Matkusta jos pystyt. Se auttaa näkemään ja matkat avartaa aina. Tutustu eri maiden paranemismuotoihin. Esim kiinalaiseen lääketieteeseen tai Intian ayurvedaan. Ei ole yhtä oikeaa. Yhdistele ne asiat jotka sua resonoi. Luota sun omaan intuitioon. Ympäröi itsesi ihanilla ihmisillä. Yksin täällä ei pärjää kukaan.

Luota että elämä kantaa - sekin haluaa sulle vain hyvää.

Elämä.

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Morning Glorious mehu

Aamu käyntiin vihermehulla!

Mehustaminen se vasta helppoa onkin. Sitten kun blenderin käyttö ja smoothiet on tuttu juttu niin yleensä seuraava steppi on mehustaminen.

Mehuilla puhdistetaan ja hoidetaan kehoa puhtailla raaka-aineilla (mielellään luomua). Ja nyt ei todellakaan puhuta kauppojen tuoremehuista jotka ovat kaukana aidoista hedelmistä ja marjoista - lisäaineita ja sokereita kyllä löytyy.

Tarvitset mehulingon tai mehupuristimen ja seuraavat raaka-aineet:

*kokonainen luomukurkku

*lehtikaalia

*romaine salaattia

*3 sellerin vartta

*parsakaalia

*puolikas omena

*puolikas sitruuna kuorittuna

Ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan:

1) pese aineet

2) JUICE BABY JUICE ♥♥♥

Kaikkea voi mehustaa: porkkanaa, kesäkurpitsaa, parsaa, ananasta, ituja, selleriä, lehtikaalia, punajuurta, sitruunaa, persiljaa, omenaa ja inkivääriä. Vain taivas rajana! Rohkeasti kokeilemaan erilaisia sekoituksia.

"Food is your medicine!"

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Tuorepuuro ohje

Rakenna tuorepuuro juuri niistä aineksista joista tykkäät. Sekoita kaikki keskenään, laita illalla jääkaappiin ja nauti aamulla.

Löysin hyvän ohjeen http://www.tuulia.co blogista.

Tämä on raaka manteli-mulperipuuroSekoita kaikki keskenään, laita illalla jääkaappiin ja nauti aamulla.

(2-3 annosta)

Näitä tarvitset:

2 dl kuorittuja manteleita

1 dl mulperimarjoja

1 banaani

2,5 dl kohmeisia vadelmia

2dl mantelimaitoa

2 rkl sitruunamehua

lisämakuja oman maun mukaan
______________________

Liota manteleita 8 tuntia tai yön yli runsaassa vedessä. Kaada liotusvesi pois, huuhtele mantelit ja lisää ne tehosekoittimeen. Laita mukaan kaikki loput ainekset ja sekoita tasaiseksi puuroksi. Lisää hieman mantelimaitoa, jos tarpeen.

Kaada puuro kulhoihin, koristele esimerkiksi banaaninsiivuilla, vadelmilla, chia-siemenillä ja mulperimarjoilla ja nauti!

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Systeemin uuvuttamat

Me eletään niin jatkuvassa kilpailussa. Koko ajan jotain vähän enemmän, jotain vähän parempaa, jotain vaan lisää lisää lisää. Se alkaa jo lapsena ja jatkuu aikuisena. Mä tapaan näitä systeemin uuvuttamia äitejä mun retriiteillä. Ja ne ovat silti niitä parhaiten voivia. He repäisevät itsensä irti systeemistä ja ottavat ajan itselle. Vaikka systeemi kuinka huutaa halleluujaa.

Ajattelin jakaa teidän kanssa mitä olen tässä viime päivät pohtinut ja se on systeemi.

Kävin tästä mielenkiintoisen (monen tunnin) keskustelun muutama päivä sitten kaveriporukan kesken. Puhuttiin lasten urheiluharrastuksista ja siitä paineesta mitä niin vanhemmat kuin lapset kokevat tämän "systeemin" alla.

Yksi kolmen lapsen äiti kertoi arjestaan: "Tulet töistä kotiin kaasu pohjassa ja lähdet viemään ensimmäistä reeneihin...haet lapsi numero 2:sen ja viet sen, haet ykkösen takas, lähet viemään kolmosta, hakeen kakkosta ja sitten kolmosta...äkkiä kaikille iltapala (kiirekiirekiire kun kellon on jo 11) ja aamulla alkaa jääkiekon fysiikkareeni 7-8, siitä jääreeni 8-9, siitä äkkiä eväät naamaan ja kouluun ja kun tuut koulusta niin alkaa iltareenihärdelli.

Yksi äiti kertoi kuinka itki autossa illalla kun oli vaan niin poikki.

Yksi sanoi että olisi ihana mennä vaikka ihan extemporee pyörälenkille perheen kanssa... mutta kun ei kerkee. Myös kaverisynttärit tai koeviikko ei ole syy olla yhtäkään reeniä pois. Reeneihin tullaan ja piste.

Nuorilla on sellasia rasitusvammoja mitä ton ikäisillä ei todellakaan pitäisi olla... "kun laitetaan kroppaa peliin..."

Voisiko niitä mestareita tulla vähän lempeemmällä systeemillä? Vähemmän reeniä, enemmän lepoa ja palautumista.

Tämä systeemi koskee meitä kaikkia ja melkeinpä jokaista harrastusta. Lapset opetetaan kilpalemaan koko ajan. Niin koulussa kuin vapaalla. Systeemi suoltaa muutaman loistavan yksilön joka pärjää Suomen tai maailman huipulle. Varmasti 98 prosenttia ei pärjää ihan huipulle asti mutta haluaa silti olla mukana. Harrastaa. Urheilla. Olla kavereiden kanssa.

Mä vaan kysyn että missä on höntsyt? Miksei voi jokaisessa harrastuksessa olla superkivahöntsyporukka? Höntsääjät höntsää 1-2 kertaa viikossa. He eivät olisi se "huonompi" porukka vaan heillä olis vaan vähän rennompi meininki.

"Suomi on maailman onnellisin maa". Onko? Aamulehdessä oli juuri hyvä artikkeli otsikolla: "Nuorten pahoinvointi kertoo yhteiskunnan kovista arvoista – Vaatimukset ovat kasvaneet niin suuriksi, että kaikki eivät enää pärjää". Lapset vaativat itseltään kymppejä koulussa. Ja itkevät kun tulee vaikka vaan 9+. Mistä se kertoo?

Me eletään niin jatkuvassa kilpailussa. Koko ajan jotain vähän enemmän, jotain vähän parempaa, jotain vaan lisää lisää lisää. Se alkaa jo lapsena ja jatkuu aikuisena. Mä tapaan näitä systeemin uuvuttamia äitejä mun retriiteillä. Ja ne ovat silti niitä parhaiten voivia. He repäisevät itsensä irti systeemistä ja ottavat ajan itselle. Vaikka systeemi kuinka huutaa halleluujaa.

Mä parhaani yritän opettaa lapsille että 7 on ok ja 8 on jo hyvä (8 tarkoitaa hyvää). Se todellakin riittää. (ja niitä ne siis saakin). Monena iltana kerrataan asioita mitkä ovat tärkeitä. Ketään ei saa kiusata. Jos näet jonkun joka on yksin niin pyydät sen leikkiin mukaan. Jos näet että jotain kiusataan niin oot sen kiusatun puolella jnejne...

Räkä poskella metsään vaan. Sanon mä.

Mun lapsella on sunnuntaina kaverisynttärit. Päätän uhmata systeemiä. Se menee synttäreille leikkiin frendien kanssa ja jättää reenit väliin.

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Kris Carr - mun vertaistukihenkilö

Ei ole ketään, kuka ajattelee kuten sinä, sanoi ihana hoitajani Tayssissa. Mutta olipas - hänet piti etsiä vain vähän kauempaa!

Ei siis ollut kertakaikkiaan ketään. Ihana hoitajani Tayssissa, Anne, sanoi vain että "Kuule Karita - sun pitää olla itse itsellesi se oma vertaistuki. Meillä ei yksinkertaisesti vaan ole ketään joka ajattelee niinkuin sä."

Ei siis hyvä lähtötilanne! Leikkauksesta kotiin päästyäni lähdin hakemaan netistä kaikkea mahdollista PARANEMISEEN liittyvää. En käynyt aivokasvain-ryhmien sivuilla lukemassa kauhukertomuksia, en googlettanut diagnoosia, en elinikäennusteita. Googletin: Aivokasvain/cure/healing/survivors yms. Ajattelin että jossain on oltava joku samanlainen ihminen... on oltava!

Tämä nainen pomppasi ensimmäisten joukossa: Kriss Carr, joka oli saanut tosi pahan syöpädiagnoosin mutta AJATTELI NIINKUIN MINÄ - OLI PÄÄTTÄNYT PARANTUA!

JES!! Kris:istä tuli mun tukihenkiö ja vertaistuki. Istuin illat koneella ja luin ja opiskelin mitä Kriss teki. Aloin tehdä samaa.

  1. Oikeiden lääkäreiden etsintä. Päätin että voin vaikuttaa kuka mua hoitaa. Löysin ihanan syöpälääkärin Tays:sta jota tapaan edelleen aina magneetin jälkeen eli 4 kk välein. Aina se ei ole kaikilla toki onnistunut. Mutta kun löytää hyvän, kannattaa se kertoa lääkärille ja toivoa että saa jatkossakin tavata häntä. Lääkäritkin ovat ihmisiä - kyllä he ymmärtävät ja ainakin yrittävät parhaansa.

  2. Fokus PARANEMISEEN - ei sairastamiseen.

  3. Ei "luovuta" sairautta muiden vastuulle - vaan ottaa ITSE vastuu itsestään. Luottaa omaan intuitioon ja siihen mikä on mulle parasta.

  4. Etsiä juuri ne tukihoidot jotka "kutsuu" sua. Itse menin ensimmäisten joukossa akupunktioon, Antioksidanttiklinikalle (laajat verikokeet) ja niiden mukainen antioksidanttihoito, Antti Heikkilälle (hiilarit minimiin, sokerit pois), ja Antti oli myös ensimmäinen ihminen joka sanoi mulle että kyllä me tää Karita jotenkin hoidetaan...KUINKA TÄRKEÄÄ ON KUULLA ETTÄ JOKU LÄÄKÄRI USKOO SUN PARANEMISEEN JA USKALTAA SANOA SEN. , makrobioottinen ruokakurssi (kasvisruokaa), netistä tietoa kaikista mahdollisista ruoka-aineista jotka tappaa syöpäsoluja, vyöhyketerapiaa, kehoterapiaa... You name it - done that.

  5. Kris sanoo osuvasti että "It´s what you eat, what you drink and what you think!" Ruokavalio mahdollisimman emäksiseksi; paaaaljoon kaikkea vihreetä, vihermehuja, vihersmoothieta, kurkumaa (tappamaan bakteereja ja tulehduksia), valkosipulia, vihreää teetä, matcha-hunajaa, vehnäorasta, clorellaa, spiruliinaa, seleeniä, B-vitamiinia, B12 (verisuonten tuotantoon, energiaan, ja kasvissyöjille ehdoton), A ja C-vitamiinia tehostamaan immuunijärjestelmää, E-vitamiinia auttamaan verenkiertoa, B6-vitamiinia antamaan lisää energiaa, probiootteja, arginiiniä, kookosöljyä, kalaöljyä, soodaa ja sitruunaa.

  6. Kirjallisuutta paranemisesta ja paranemistarinoista. Ensimmäinen kirjani oli: Ruokavalio ja Syöpä, jonka on kirjoittanut amerikkalaiset huippulääkärit ja syöpätutkijat. Hyvä perusopus alkuun.

  7. Ympärille positiivisia ihmisiä jotka uskoo sun paranemiseen. Et tarvitse tarinoita siitä miten jonkun täti/veljenvaimo/pomo/työkaveri on kuollut juuri tähän sun sairauteen. Kuulet niitä kyllä ja paljon - mutta varsinkin alussa et näitä tarvitse.

  8. Hoida ja kasva henkisesti. Meditoi, joogaa, keskustele, ole avoin, janoa tietoa, lue, hoida henkisiä lukkoja kehossa - oikeat asiat ja ihmiset vaan "tipahtaa" sun eteen. Luota siihen!

  9. Kuuntele itseäsi. Multa kysyttiin vuoden kestävän sytostaattikuurin jälkeen että mitä mieltä olin: "haluanko vielä jatkaa?" (vastuu potilaalle). En halunnut. Halusin alkaa hoitamaan kehoa näiden kaikkien myrkkykuurien jälkeen. Alkaa vihdoinkin parantua...

  10. Stay POSITIVE! ♥

Krisin sivut löytyvät osoitteesta: www.kriscarr.com 

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Lääketiede ja täydentävät hoidot yhdessä ♥

Nyt vaan on sellanen fiilis että JUURI TÄNÄÄN haluan kiittää TAYS:n kirurgeja, syöpälääkäreitä ja sairaanhoitajia siitä käsittämättömän hyvästä syöpähoidosta jota olen teillä saanut. Eikä tämä minun keissi, glioblastooma gradus IV, kuitenkaan se kaikkein helpoin ollut varmasti teillekään.

Nyt vaan on sellanen fiilis että JUURI TÄNÄÄN haluan kiittää TAYS:n kirurgeja, syöpälääkäreitä ja sairaanhoitajia siitä käsittämättömän hyvästä syöpähoidosta jota olen teillä saanut. Eikä tämä minun keissi, glioblastooma gradus IV, kuitenkaan se kaikkein helpoin ollut varmasti teillekään. Niin kiitollinen että saan asua juuri Suomessa jossa lääketiede on maailman huippuluokkaa. Haluan kiittää maailman parasta kirurgia Timo Tähtistä kahdesta todella vaikeasta aivoleikkauksesta. Kiitos elämästä ♥ Niinkuin kirjassanikin sanoin niin sinä olet se ainoa ihminen maailmassa joka on päässyt oikeasti mun pääni sisään. Ja vieläpä kahdesti:).

Kiitos maailman parhaille syöpälääkäreilleni Sirpa-Liisa Lahtelalle ja Hanna Mäenpäälle kaikista lukuisista tunneista mitä olemme keskustelleet, niistä tsempeistä ja myötäelämisestä sekä tästä pitkästä yhteisestä polusta mun paranemisen tiellä. Mä todellakin voin sanoa että juuri te kaksi olette mun "omalääkäreitä". Mua ei ole koskaan palloteltu eri lääkäreille vaan mä oon aina päässyt juuri teille. Kiitos myös TAYS:in sädehoito-osastolle ja erityisesti kaimalleni Karitalle.

Kiitos sairaanhoitaja Annelle lukuisista keskusteluista kun istuit sairaalasänkyni vieressä ja vannotit mulle että: "Karita - elämä jatkuu. Ei ehkä samanlaisena kuin ennen. Mutta se jatkuu". Kiitos teho-osaston Ullalle. En unohda sua ikinä ♥.

Kiitos neurologian ylilääkäri Jukka Peltola kun sait mun epilepsian täysin oireettomaksi.

Haluan kiittää myös Antioksidanttiklinikan henkilökuntaa ja erityisesti Kaarlo Jaakkolaa, kun laitoit kehoni puutostilat kuntoon ja opetit minulle kuinka voin itse vaikuttaa omaan paranemiseeni kun motivaatiota vaan riittää. Ja riittihän sitä:). Olet omistanut elämäsi syövänhoidon kokonaisvaltaiselle tutkimukselle. Se draivi mikä sinussa vieläkin elää ihmisten auttamiselle saa mulle aina kyyneleet silmiin.

Kiitos myös koko Antioksidanttiklinikalle siitä järkähtämättömästä työstä mitä teette ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon puolesta. Kiitos Antti Heikkilälle toivosta. Sä luotit siihen että paraneminen on mahdollista. Kiitos mun ihanille keho-mieli-hoitajille: Sirkku Rantamäelle reikistä ja energiahoidoista. Sä oot mun oma noita ♥ sekä Anna Tuulialle ja Kirsi Sarimaalle vyöhyketerapiasta. "Keho osaa parantaa itse itsensä" - niinhän sä Kirsi joskus mulle sanoit. Kiitos lukuisille Kiinalaisen lääketieteen asiantuntijoille akupunktiohoidoista.

Kiitos todella hyvästä bioresonanssihoidosta Satu ja Jouni Jämsälle sinne Lahden suuntaan. Teette ihan huikeeta duunia ihmisten terveyden eteen. Kiitos John Lewis kun tutustutit minut eteerisiin öljyihin 8 vuotta sitten. Sen jälkeen en ole ollut päivääkään ilman öljyjä. Kiitos kaikille Ayurveda lääkäreille lukemattomista ayurvedisistä hoidoista. Voi kuinka kaikki sairaat pääsisivät Intian Ayurveda-sairaaloihin tukemaan paranemisprosessiaan.

Kiitos Los Angeles Kings, Los Angeles Lakers ja Susijengi että saan lainata teidän fysiikkavalmentajaa - Marko Yrjovuori hoitaa mun kakkosleikkauksessa vinksahtaneen lantion virheasennon kuntoon ja palaa teille sitten:)

Kiitos osteopaatti Petri Tikka kraniosakraaliterapiasta. Kiitos hyvinvointivalmentaja Heikki Harju luottamuksesta ja loputtomasta tsempistä. Kiitos ravitsemusneuvoja Harri Virtanen lukuisista keskusteluista mitä ollaan käyty ravinnon parantavasta voimasta ja elämästä ylipäätänsä. Kiitos funktionaalinen ravintoterapeutti Marja Ruuti - jokainen syöpää sairastava tarvitsisi oman Marjan.

Kiitos Virpi Raipala-Cormier kun opetit mulle luonnon parantavasta voimasta. Voi kun kaikki ymmärtäisivät mikä voima on meidän jalkojemme alla ja kuinka parantavia luonnon yrtit ovat. Kiitos mun "soulbrother" Pequ Nieminen joka olet toiminut päivästä yksi mun suunnan näyttäjänä ja opettanut minua siitä miten kokonaisvaltainen paranemisprossessi onkaan. Sä oot mun esikuva ja tiedän että sä tiedät sen. Sydämellinen ja lämmin kiitos teille kaikille. Kiitos että saan elää tätä uutta elämääni terveenä ja tasapainoisena. Saan tehdä täydellistä unelmatyötäni ja saan myös nyt vuorostani auttaa muita. Olen saanut niin paljon hyvää että nyt olen niin kiitollinen että saan laittaa sitä hyvää kiertämään.

♥ Yhdessä olemme enemmän. ♥

Lue lisää
Karita Aaltonen Karita Aaltonen

Potilaan näkökulmasta

Olin puhumassa Annual Finnish Symposium on Brain Tumors -konferenssissa joka pidettiin Vanajanlinnassa. Olin tästä kutsusta todella otettu. Pääsin tapaamaan niitä ihmisiä joiden intohimo on löytää parannuskeinot aivokasvaimiin ja ennenkaikkea Glioblastoomaan joka on näistä se pahin versio.

Viime viikolla olin siis puhumassa Annual Finnish Symposium on Brain Tumors -konferenssissa joka pidettiin Vanajanlinnassa.

Olin tästä kutsusta todella otettu. Pääsin tapaamaan niitä ihmisiä joiden intohimo on löytää parannuskeinot aivokasvaimiin ja ennenkaikkea Glioblastoomaan joka on näistä se pahin versio. Juuri se mikä minulla siis on. Mikä eniten jäi mieleven oli näiden tutkijoiden ja lääkäreiden todellinen "passion" (intohimo) ja motivaatio löytää "cure for cancer".

Puheenvuorojen aiheet olivat mm.: Molecular diagnostics and clinical trials in pediatric neuro-oncology, The microenvironment of gliomas: Function and Target, Identification of kinases responsible for synthetic lethality in combination with PP2A activators in glioblastoma multiforme, Challenges in treatment of brain metastases, Has neurosurgery improved the outcome of brain tumor patientse during the latest 30 years, Unravelling the immune components landscape in diffuse gliomas by using immunophenotyping approach, Lysosomal membrane - achilles heel of glioma cells, GPR17 is a novel target for personlized medicine of glioblastoma.

Ja näiden puheenvuorojen jälkeen minä! :)

Oma puheenvuoroni oli: Patient´s story with Glioblastoma. Kävin puheenvuorossani läpi niitä lääketieteenhoitoja joita menin läpi vuonna 2012  (leikkaus x 2, sädehoidot, sytostaatit), ja kiitollisuutta jota tunnen minua hoitavia ihmisiä kohtaan: neurokirurgit, onkologit, lääkärit, hoitajat. Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) on hoitanut minua alusta asti todella hyvin, ja siitä minulla on vain hyvää sanottavaa. Lääketieteen hoitojen lisäksi puhuin potilaan omasta vastuusta. Kuinka tärkeää on ottaa myös itse vastuuta. Repäistä itsensä irti uhrin asemasta ja ottaa itse vastuuta myös. Mitä potilaana voin itse tehdä oman paranemiseni eteen.

HEALING CIRCLE

Uusi elämäni alkoi 24.9.2012 kello 14 kun heräsin teho-osastolta toisen leikkauksen jälkeen. Kirurgini oli aamuyöllä (kun olin jo esilääkittynä) kertonut minulle mahdollisista riskeistä. Nyt kun pääni leikataan toiseen kertaan samasta paikasta, on riski halvaantua (+monta muuta riskiä). Muistan kuinka sanoin kirurgille: "Aivan sama, kaiva kunnolla". Halvaantuminenkin tuntui siinä kohdassa pieneltä - jos vaan saisin elää!

Jaottelen elämäni kahteen osaan. Elämä ennen, ja elämä jälkeen. Ja tämä Uusi elämäni alkoi siitä hetkestä kun heräsin kakkosleikkausen jälkeen teholla kello 14. Kokeilen liikuttaa sormia - ne liikkuu. Kokeilen liikuttaa jalkoja - kyllä, pystyn. Mietin että tiedänkä mikä minun nimi on? - kyllä. Presidentti? - kyllä (niitä kysymyksiä mitä ambulassissa kysytään esim epilepsia kohtauksen jälkeen).

Tiesin aina että kasvain ei vain ole "kappas vaan" tullut mulle vaan että sillä on ollut joku suurempi tarkoitus. Se on tullut opettamaan minulle tärkeitä asioita elämästä.

Päässäni kehitin ajatuksen Firmasta. En oikeasta firmasta (sellainenhan minulla oli jo) vaan kuvitteellisesta firmasta jonka sisään otan eri osioita (osakkuuksia) jotka auttavat minua paremaan. Tätä kuvailen myös termillä Healing circle.

Tähän paranemisen ympyrään kuuluu eri osa-alueita:

1) Fokus parenemiseen (ei sairauteen): Nyt oli aika laittaa kaikki se oma voima ja fokus kohti paranemista. En keskittynyt diagnoosiin, en elinikäennusteeseen, en mihinkään negatiiviseen. Ainostaan paranemiseen. "Eteenpäin, sano mummo lumessa"

2) Heimo: Oikeat ihmiset ympärille. Ihmiset, jotka haluavat minulle pelkkää hyvää, uskovat paranemiseen ja jaksavat tukea ja tsempata. Ja voi hyvää päivää kuinka paljon sitä apua, hyvää, rupesi tulemaan - joka paikasta. Ihmiset todella halusivat auttaa. Minulla on niin monta syytä elää. Ykkösenä tietenkin omat lapset ja perhe.

3) Kehon voima: Oivalsin hyvin tärkeän asian: minun keho HALUAA PARANTUA. Se tekee kaikkensa koko ajan päästäkseen tasapainoon, homeostaasiin. Keho on minun puolella. Se haluaa minulle pelkkää hyvää. Sen takia yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. En halunnut taistella kehoani vastaan. Silloinhan ajattelisin, että minussa on jotain pahaa (evil, bad), jota vastaan minun pitäisi taistella. Silloinhan taistelisin itseäni vastaan. Ei. Halusin tehdä kaiken päinvastoin. Jos antaisinkin keholleni kaikkea hyvää. Kävin erilaisissa täydentävissä hoidoissa: vyöhyketerapiassa, akupunktiossa, keho-mieli-hoidoissa, kraniosakraali-terapiassa, opiskelin ayurvedaa, kiinalaista lääketiedettä. Opiskelin paranemista. On todella tärkeää hoitaa sielua. Eheytyä. Vain niin keho voi parantua. Paranemisprosessi voi alkaa. Keho myös ottaa paremmin vastaan lääketieteen hoidot. Stressi on pahin sairastuttaja. Itselleni tärkeimmäksi asiaksi tuli jooga. Opiskelin joogaopettajaksi ja "hurahdin" joogaan ja sen kokonaisvaltaiseen ajatukseen. Aloin myös ymmärtää miten eteeristet öljyt tukevat kehon tasapainoa. Nyt en voisi elää päivääkään ilman öljyjä.

4) Ruokavalio: On todellakin väliä mitä syömme. Olemme sitä mitä syömme. Koen äärimmäisen tärkeäksi syödä ravinnerikasta ruokaa. Mahdollisimman puhdasta (ei prosessoitua), paljon luonnonyrttejä, hyviä rasvoja, paljon marjoja. Plant based food. Monipuolista kasvisruokaa vuodenaikojen mukaan. Lämmintä ja ravitsevaa. Lisäsin ruokavalioon vihersmoothiet ja tuorepuristetut mehut sekä aamuiset noitajuomat :) Tässä yksi noitajuoma resepti:

  • Neurolipidijääpala (Biomed)

  • Green plus jääpaloja 2 kpl (Biomed) (sis. chorellaa, spiruliinaa, vihreää teetä)

  • Kurkumaa + ripaus mustapippuria

  • Nokkosta (kuivattua)

5) Luonnon voima: Luonto parantaa. Me vain olemme menettäneet yhteyttä luontoon. Puut, ilma, metsä, eläimet ja kasvit. Yhteys luontoon.Luonnossa on ne lääkkeet mitä eheytyminen tarvitsee. Kiinnoistuin fytoterapiasta eli kasvilääkinnästä. Sain apua Suomen parhaalta (ja varmaan koko maailman parhaalta) Virpi Raipala Cormierilta. Millä yrteillä voin tukea kehon immuunipuolustusjärjestelmää toimivaan paremmin. Aloin ymmärtää sen voiman mitä luonto tarjoaa. Aloin käyttämään luonnonyrttejä: nokkosta, voikukkaa, siankärsämöä. Mehustin ja tein vihersmoothieta. Virpin loistavia elämänohjeita paranemiseen löytyy myös kirjastani: Uskalla parantua.

6) Mielen voima: Uskon että suurinkaan professori ei vielä tiedä miten suuri voima mielellä on paranemiseen. Mieli on kaikkein tärkein! On niin tärkeä suunnata ajatukset sitä hyvää kohti. Kohti paranemista, eheytymistä. Unohtaa ennusteet. Kukaan ei voi tietää.

7) Toivon merkitys paranemiselle: Jos toivon menettää, menettää kaiken. Ei pidä elää elämäänsä "graduksen mukaan". Kirjassakin kirjoitan, että "Ei se kasvain tiedä miten paha sen pitäisi olla jos hoidan sitä hyvin". Ja niinkuin entinen presidenttimme Mauno Koivisto sanoi: "Jos emme varmuudella tiedä kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin".

Tapasin pari vuotta sitten Harvardin yliopiston professorin Dominique Syrelin, joka on tutkinut toivon merkitystä. Esim se, miten lääkäri ilmoittaa potilaalle diagnoosista, vaikuttaa potilaan selviytymiseen. Antaako lääkäri toivoa, vai viekö lääkäri kaiken toivon pois. Sen takia koen, että olisi tärkeää olla antamatta elinikäennusteita (jos potilas ei sitä erikseen pyydä), koska se ei vie minnekään. Voisi esimerkiksi sanoa: "Tilanteesi on todella vakava, mutta me teemme täällä kaikkemme sinun eteen". Se ei ole lupaus paranemisesta, mutta se antaa toivoa.

Palasin juuri kuukauden jooga-opiskeluista Intiasta. Maasta, jossa täydentävät hoidot, terveellinen ruokavalio, luonnonyrtit, meditaatio ja jooga kuuluvat olennaisesti terveyden ( ja sairauden) hoitoon. Sieltä puuttuu vastakkainasettelu ja asioiden näkeminen black or white. Jokainen ihminen on yksilö ja sairaudet ovat kehon epätasapainotila.  Kuinka tärkeää on että puhutaan täydentävistä hoidoista lääketieteen tukena.

Minulle paraneminen on yhdistelmä lääketieteen hoitoja, ayurvedaa, täydentäviä hoitoja, luonnon yrttejä, joogaa ja mielen voimaa. Kaikki nämä kulkee sulassa sovussa - toinen toistaan tukien.

Diagnoosista on melkein 7 vuotta (mihin tämä aika menee?!:)). Edelleen teen kokoajan asioita oman paranemiseni eteen vaikka "terveen paperit" sainkin kun 5 vuotta "puhtaalla päällä" tuli täyteen.

Olen valinnut pelon sijaan luottamuksen. Luotan kehoni voimaan. Luotan siihen että keho pystyy paranemaan. Luotan tasapainoon. Kaikessa. Elämässä. Liikunnassa. Ruuassa. Juomassa. Kaikkessa mitä teen. Ei mitään liikaa - mutta ei mitään liian vähän. Kultainen keskitie. En stressaa ruuasta, vaan nautin siitä. En syyllistä itseäni vaan ajattelen: "I´m so worth it!". Annan itselleni luvalla hyviä asiota. Nautin elämästä. Tapaan ystäviä ja nauran paljon. Juon lasin punaviiniä kun siltä tuntuu. En koe tarvetta haalia mitään lisää, vaan päinvastoin yritän koko ajan yksinkertaistaa elämää. Päästää irti kaikesta turhasta ja keskittyä oleelliseen. Tärkeisiin asioihin ja tärkeisiin ihmisiin.

Tämän kaiken siis yritin tiivistää omaan puheevuorooni. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää immuunipuolustuksen merkitys. On tärkeää ottaa vastaan lääketieteen hoidot ja täydentää niitä niillä keinoilla mitkä tuntuvat itselle oikealle. Ei joko-tai vaan sekä-että. On monta tietä Roomaan, sanotaan. Ei ole yhtä ja oikeaa. On äärimmäisen tärkeää kuunnella omaa intuitiotaan. Luottaa siihen. Se kyllä kertoo mitä juuri sinun pareminen tarvitsee.

Haluan olla kuin tämä ihana intialainen vauva, joka nautiskelee päiväunia keskellä intialaista kaaosta.

Kirsi Rannon biisin sanoin: "Juuri nyt on kaikki hyvin" ♥

Lue lisää